Jäniksenlinnan vesilaitoksen harjannostajaiset pidetty

Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä on tuottanut talousveden jäsenkunnilleen Järvenpää, Kerava, Sipoo ja Tuusula vuodesta 1967 alkaen. Vuonna 1979 aloitti toimintansa Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitos, kun tuli mahdolliseksi saada imeytysvettä silloin vielä keskeneräisestä Päijänne-tunnelista. Vuosien saatossa laitosta on saneerattu ja laajennettu moneen kertaan. Edellinen suuri hanke sattui vuosille 1990-91, kun Keravalle sijoittuneen Koffin juomatehtaan ansiosta toteutettiin kapasiteettilaajennus.

Jäniksenlinnan laajennushankkeen taustalla on kaksi päätekijää. Tulevaisuuteen tehdyt vedenkäyttöennusteet edellyttävät kasvavia kapasiteettitarpeita. Tällä hankkeella lisätään nykyistä laitoskapasiteettia noin 40 %, niin että tulevaisuudessa laitokselta voidaan pumpata 19 000 m3/vrk suuruinen vesimäärä. Toinen tärkeä liikkeelle paneva voima rakentamiselle oli vanhentuneen laitostekniikan saneeraus. Prosessin ydinosat, kalkkikivisuodatus ja ultraviolettidesinfiointi, olivat yli kahden vuosikymmenen takaa ja kaipasivat välttämättä uudistamisen. Myös vanhentuneen raudanpoistotekniikan korvaaminen uudella, kaksivaiheisella hiekkapikasuodatuksella kuului kuvioon.

Uuteen laitosrakennukseen on sijoitettuna rauta- ja mangaanipitoisten raakavesien hiekkapikasuodattimet. Rakennuksen vieressä seisovat tähän prosessinosaan kuuluvat ilmastustornit. Päävesivirta käsitellään kalkkikivisuodattimissa, joita on yhteensä 10 kpl. Lisäksi rakennukseen kuuluu Päijänne-veden siirtopumppaamo sekä LVI- ja sähkötilat. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 990 m2, ja sen rakentamiseen on käytetty noin 1000 m3 betonia.

Tulevaisuuden tekniikan merkiksi uudisrakennuksen yksi julkisivu on pinnoitettu aurinkopaneeleilla. Tämä on kuntayhtymässä ensimmäinen ja samalla kokeiluvaihe uudesta energiatekniikasta. Laitoksen energiatarvehan on lähes yksinomaan pumppaukseen liittyvää ja ympäri vuoden tasaista, joten auringon hyödynnettävyys on maksimaalista.

Laitoksen yleissuunnittelu käynnistyi jo vuonna 2013 yleissuunnittelulla, mikä sai jatkoa yksityiskohtaisen suunnittelun muodossa vuonna 2014. Kokonaissuunnittelusta on alusta alkaen vastannut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Urakkakilpailutus voitiin toteuttaa yksityiskohtaisen suunnittelun pohjalta vuoden 2015 alussa ja käytännön työt alkoivat työmaalla toukokuussa 2015. Työn paikallisvalvonnasta on vastannut Projekti Mgt Oy.

Urakkakilpailun perusteella pääurakoitsijaksi valikoitui Peab  Infra Oy, joka vastaa kaikesta rakennustekniikasta sekä koko hankkeen koordinoinnista ja aikataulutuksesta. Sivu-urakoitsijoina toimivat koneiston osalta Econet Oy, LVI-tekniikassa Jacuteam LVI, sähkössä Sähköliike Matti Rantala Oy sekä automaatiossa Syspoint Oy. Lisäksi toteutukseen kuuluu rakennuttajan hankintoina UV-laitteet, varavoimakone sekä antennimasto. UV-laitteet toimittaa Hyxo Oy, varavoimakoneen kW-set Oy ja maston Aerial Oy.

Koko laitoshankkeen kustannukset tulevat olemaan noin 6,0 milj.euroa. Aikataulutavoite on kuluvan vuoden marraskuu, jolloin kaikki urakkaan kuuluvat työt ovat vastaanottovalmiudessa. Uuden laitosprosessin käynnistäminen kuitenkin aloitetaan jo heinäkuussa ja syksyn aikana tehdään vanhaan laitososaan kuuluvat muutostyöt.

24.09.2018 - Vedenkeittokehotus Söderkullan keskustassa ja Taasjärvellä on purettu.

Ruoka- ja juomavettä ei enää tarvitse keittää ennen käyttöä Söderkullan keskustassa ja Taasjärvellä. Söderkullan vesitornista ja vesijohtoverkostosta löytyi pintavesisaastutusta ilmentäviä bakteereita torstaina (20.9.2018), minkä vuoksi alueelle annettiin viime viikolla vedenkeittokehotus. Keittokehotus on nyt purettu, ja vesijohtovettä voi käyttää alueella normaalisti.