Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtaja Unto Tanttu

Toimitusjohtajan katsaus vuodesta 2016

Kuntayhtymän 49. toimintavuosi sujui teknisesti jo totutulla varmalla tavalla. Veden laatu oli moitteeton, yhtä käyttöhäiriötilannetta lukuun ottamatta ongelmia ei vedentoimituksessa esiintynyt ja talouskin oli odotetun mukainen. Merkillepantavinta toiminnassa oli vesiasioiden uudelleen organisoinnin valmistelu ja tulevan toimitusjohtajan valinta. Operatiivisen toiminnan yhdistäminen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän kanssa valmisteltiin vuoden kuluessa niin, että henkilökunta ja operatiiviset toiminnot siirtyvät Tuusulan seudun vesilaitokselle 1.1.2018 alkaen. Samalla tuli valituksi toimitusjohtaja, joka toimii molempien perusorganisaatioiden toimitusjohtajana keväästä 2017 alkaen nykyisten johtajien jäädessä eläkkeelle.

 Veden laadun varmistamiseksi on jo lainsäädäntöpuolella korostettu riskien hallintaa. Kuntayhtymässä toteutettiin toimintavuoden aikana perusteellinen riskienhallintaprojekti WSP ( Water Safety Plan ), jonka tuloksena kirjattiin riskikohteet laitoksilla, johtoverkoissa, vesiasemilla ja erityisesti pohjavesialueilla. Näitä asioita korjataan ja seurataan jatkuvana prosessina tarkoitukseen hankitun IT-sovelluksen avulla.

 Vuoden myyty kokonaisvesimäärä noudatti lähes tarkalleen edellisvuoden saldoa, 9,12 milj.m3. Karkausvuodesta johtuen keskimääräinen vuorokautinen vedenkäyttö kuitenkin aleni 0,2 %:lla.

 Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta pysyttiin talousarvion luvuissa, kaikkiaan toimintakate oli niukasti yli arvion, 2,4 %. Jäniksenlinnan laitoksen käyttöön otto mahdollisti talousarviota huomattavasti suuremman poiston käyttämisen, minkä takia tilikauden tulos jäi talousarvion tavoitteesta. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on 68 103 euroa, mikä on noin 36 % talousarvion tavoitteesta. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,391 milj.euroa (muutos + 0,6 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,124 milj.euroa ( 33,1 % tuotoista, muutos  – 6,0 %  edellisvuodesta).

Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä 3,303 milj.euroa. Lähes koko summa kului Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen. Tämä investointi sujui kaikkiaan ennakkosuunnitelmien mukaisesti niin aikataulun kuin kustannustenkin osalta. Erityisesti vanhan ja uuden prosessin muutosvaihe onnistuttiin toteuttamaan ilman, että siitä aiheutui toimitushäiriöitä veden käyttäjille.   Toinen investointikohde, Firan pohjavesilammikon täyttö, oli merkittävä pohjavesien suojeluhanke, jonka kustannuksiin Ympäristöministeriö osallistui 50 %:n rahoitusosuudella.

 Tämä henkilökohtaisesti 25. johtajakatsaukseni, ja samalla viimeinen sellainen, kirjoitetaan erilaisessa maailmassa kuin se ensimmäinen. Ei ollut strategioita, WSP:tä, älypuhelimia eikä eurojakaan. Uutta tekniikkaa on tullut, erityisesti IT-ala on mullistanut monta asiaa, mm. vähentämällä vesilaitoksen päivystyksen liikkumistarvetta. Uudet tekniikat vedenkäsittelyssä ja automaatiossa ovat parantaneet laatu- ja toimitusvarmuutta huimasti. Mutta perusasia, henkilökunnan motivaatio ja sitoutuminen työhönsä, ei ole muuttunut. Vain sillä varmistetaan toimiva vedenjakelu myös tulevaisuudessa.

 Näin kiitän kaikkia niitä ystäviäni työelämäni varrelta, jotka olette antaneet minulle mahdollisuuden tehdä tätä mielenkiintoista työrupeamaa kanssanne. On ollut mahtava kokemus tehdä tämä. Uskon myös, että urheiluvalmentajan sanoin ” tästä on hyvä jatkaa” toteutuu ja toivotankin tulevalle toimitusjohtajalle yhdessä henkilökunnan ja hallinnon kera hyvin toimivaa, laadukasta ja kustannustehokasta tulevaisuutta!

Tunteeni 27 vuoden jälkeen voisi kiteyttää Aleksi Kiven kirjoittamaan toteamukseen, joka Seitsemässä Veljeksessä tuli Taula-Matin suusta: ”Niin oli, ja ne päivät ovat olleet ja menneet. Mutta mieluisasti muistelee ukko retkiä miehuutensa parhaista päivistä ja mieluisasti niitä kertoilee.”

UNTO TANTTU